sunnuntai 27. maaliskuuta 2011

Paluu päiväjärjestykseen


Ensin meni tietokone, sitten meni netti. Ensin palasi netti, sitten saapui taloon uusi tietokone. My new darling, Macbook Pro, jonka ylivertaisiin kykyihin kuuluu mm. youtube-videoiden pyörittäminen pätkimättä (mainitakseni vain yhden asian, johon edellisen koneeni vähäiset voimat eivät riittäneet). Odotan pitkää yhteistä taivalta tämän rakkaani kanssa.

Menossa vapaapäivä, kutsun tätä tyyneydeksi myrskyn edellä. Edessä kuuden päivän työviikko, alkaen huomenna aamuvuorolla klo 06.30. Lisäksi on kaikki muut menot ja asiat joita en ole jaksanut tehdä, ja joita ei tietenkään olisi voinut tehdä esimerkiksi tänään. Onneksi voin aina vakuuttaa itselleni tämän(kin) olevan laiskurielämäni viimeinen päivä.

Viime viikolla oli omalta osaltani kuluvan lukuvuoden ensimmäinen koulupäivä. Kalenteristani löytyi hieman yllättäen tyhjää aikaa uudelle musiikkiteatterille, joten tulevat keskiviikkoaamut tulen viettämään pitkästä aikaa Teatterikorkealla. Ensimmäisestä keskiviikostani selvisin melko hyvin huomioonottaen että saavuin koululle myöhässä, olen hukannut kulkuläpyskäni (muuton yhteydessä viime syksynä, ei ole palaamassa takaisin) ja ääneni oli kyseisenä aamuna vaihtunut vaimeaan pihinään (tämä ei tosin ole hirveän huono asia, koska pihisemällä on helppoa kalastaa sympatiaa ja toisaalta se toimii hyvänä perusteluna pidättäytyä yleiseen keskusteluun osallistumisesta). Ylipäänsä kuitenkin, itselleni tyypillisestä stressaamisesta huolimatta, koulussa olo tuntui hyvinkin virkistävältä.

Eilen wokkiin pilkkomani punasipulin tuoksu pysyttelee edelleen sormissani. Sitkeä sipulipiru.

Tässä yhteydessä annettakoon myös muutama todiste etenevästä tätiytymisestäni:
1. Heräsin eilen luvattoman aikaisin ehtiäkseni Sokokselle ennen töitä ostamaan 3+1-päiviltä tarjouksessa olleen henkilövaa'an. Tämän tuikitarpeellisen esineen hankittuani tunsin loppupäivän kieroa mielihyvää bongaillessani töissä saman vaa'an ostaneita ohikulkijoita ja ajatellessani kuinka ne pian loppuisivat jonkun hitaamman nenän edestä.
2. Olen kuluttanut koko päivän etsien internetistä uusia koristetyynynpäällisiä. Vain vaihtoehtojen runsaus on estänyt minua toistaiseksi tilaamasta yksiäkään itselleni.

Vielä muutama hetki yksinäisyyttä, sitten mies tulee töistä. Hellyyttä, iltapala, nukkumaan. Perusasiat kunnossa.

Lopuksi jotain nättiä.

perjantai 4. maaliskuuta 2011

Pikapäivitys

Todella hyviä asioita tällä hetkellä:

- Kognitiivisen psykologian tenttiosuudesta napsahti arvosanaksi 4, eli sama kuin neuro-osuudesta (jota en sitten kuitenkaan tullut uusineeksi ajanpuutteesta johtuen). Tämä on lähinnä suuri helpotus, viikko sitten näin koko yön unta jossa sain yhä uudestaan kuulla saaneeni tentistä arvosanaksi 2. Kyseinen uni oli oikeastaan ihan taidokas. Heräsin sen aikana yhä uudestaan unesta jossa olin saanut tentistä kakkosen jonka jälkeen menin aina tarkistamaan asiaa jolloin huomasin saaneeni taas saman kakkosen jonka jälkeen heräsin taas unesta ja sama toistui arviolta n. 10 kertaa.

- Postissa odottava uusi Macbook Pro. Läppäriasia siis hoitui nopeammin kuin uskoin, hyvä niin. Tuntuu että tarve kirjoittaa iskee aina silloin kun on pahin puute joko ajasta tai kun jokin muu homma kusee, kuten tällä kertaa tämä läppäriasia.

- TeaK:n kevään ja kesän yhteisten opintojen tarjonta ei ollut täysin toivoton, joten saanen viimeiset kandipisteeni kasaan varsin kivuttomasti kunhan vain onnistun tunkemaan itseni haluamilleni kursseille.

- The Arkin jäähyväiskeikka illalla Tavastialla. En ole koskaan ollut suurin fani, enkä totta puhuakseni ole kuunnellut kyseistä bändiä aikoihin, mutta keikkansa ovat aina olleet hurmaavia joten väliin en halunnut jättää. Lisäksi pisteitä nostavat keikkaseuralaiset, joiden näkemisestä on kulunut turhan pitkä aika.

- Vanhempien tuparilahjaksi antama leipäkone, joka tuottaa samanlaista hyvänolontunnetta kuin pyykkien peseminen. Pyykkiä pestessä tuntee tekevänsä ihan hurjana kotitöitä, vaikka pyykkien nakkaaminen koneeseen ja niiden nostaminen kuivumaan on melko pieni toimenpide. Sama homma leipäkoneen kanssa. Tuntee olevansa todella aikaansaava, kun voi sanoa leiponeensa taas tuoretta leipää, vaikka kaikki mitä vaaditaan on jauhojen nakkaaminen koneeseen ja leivän ottaminen koneesta ulos pari tuntia myöhemmin. Lisäksi itse leipä on osoittautunut erittäinkin syömäkelpoiseksi.

- Kämppäämme vaivannut kirjahyllyvaje on viimein hoidettu. Vaikka sängynalus tarjosikin oivallisen säilytysratkaisun hyllyjen loistaessa poissaolollaan, alkoi jo vähän nyppiä jokainen astmakohtaus jonka sain joutuessani etsimään tarvitsemiani kirjoja sängyn alle kerääntyneiden pölyvallien keskeltä. Nyt ovat kirjat siististi esillä hyllyissä ja lisäksi kämppä näyttää paljon paremmalta niiden kanssa.

- Ulkona on yhä useammin ihania auringonpaisteita!

(Olisin voinut jatkaa päivitystä tekemällä listan asioista, jotka eivät tällä hetkellä ole niin hyvin. Asia hoitunee kuitenkin toteamalla, että olen kohta istunut töissä 10 tuntia.)