Had a good Flow

Flow on hassu festivaali. 

Poissa telttatalkoot, poissa nuhjuinen festariolemus (kun ei ole useampaan iltaan jaksanut pestä meikkejään/hampaitaan ennen makuupussiin sammumista), poissa tuntien jonottaminen (Ilosaaressakin kesän aikana vieraillut arvosti). 

Tilalla mielettömän upea festarimiljöö, harvinaisen kuunneltava musiikitarjonta, käsittämättömän hintavat ruokakojut (13e hampurilaisateriasta, nyt hei oikeesti) ja kaikista yrityksistään huolimatta homogeeninen festarikansa. (Itsehän luulin alueelle saapuessani bonganneeni "tuon tyypin olen nähnyt jossain"-miehen , tajutakseni hetkeä myöhemmin että kaikki miehet alueella näyttivät samalta. Näiltä ns. hipstereiltä. Hih.) 

.. Parasta oli kuitenkin upea Björk. Häntä aion kuunnella vastaisuudessa huomattavasti useammin. (Hänen upeasta esityksestään minulla ei kuitenkaan ole kuvia, koska niitä ei saanut ottaa, enkä lähes eturivissä uskaltanut salakuvatakaan.)

Festarikesä 2012 alkaa olla virallisesti ohi. Haikeus. Seuraavaksi yhden naisen karavaanini suuntaa kohti Kokkolaa, kesän viimeinen jämälomaviikko on hyvä viettää perheen luona koiraterapiassa. 

Aurinkoa ja asioita

Kesä on edennyt joko töissä tai ulkona hikoillessa, joten blogille ei juuri ole jäänyt aikaa. Kaikista etukäteispäätöksistäni huolimatta tästäkin kesästä on tullut tuskallisen työntäyteinen, monta nättiä päivää on tullut jo hukattua jossain maan alla kuunnellen asiakkaita, joiden aivot tuntuvat usein olevan tavallistakin pehmeämmässä kunnossa kesähelteillä. Rahaa on kuitenkin ansaittava jostain, varsinkin elokuun matkan lähestyessä ja toistaiseksi menojen suhteen erittäin epävarman tulevan lukuvuoden vuoksi. Töiden keskellä vapaapäivät ovat kuin pieniä keitaita, niistä on otettava mahdollisimman paljon irti.

Kesäjuttuja tähän mennessä..
- Ruoan grillaaminen (olen niin onnellinen että grillin hankkiminen partsille ei jäänyt vain puheeksi)
- Ihon grillaaminen (vain pieni viaton aamiainen rantakalliolla ja uv:t kävivät välittömästi käsiksi, lopputuloksena helakanpunainen yläselkä ja todennäköisesti auringonpistos, sen verta huonosta olosta kärsin palamista seuranneet päivät)
- Juhannus Veikkolassa sisältäen paljon kivoja tyyppejä, hyvää ruokaa, mölkkyä ja kissanpissat auton takapenkillä (viimeisenä mainittuun tehosivat lopulta otsonikone ja eläinkaupan myymä Pissipois-puhdistusaine).
- Matkasuunnittelu! Tällä hetkellä elokuun reilin reitiksi näyttäisi muodostuvan Helsinki - Berliini - Praha - Wien/Bratislava - Sveitsi (vielä tarkemmin määrittelemättä) - Venetsia - Milano - Helsinki. Odotan tätä matkaa niin paljon! Ehkä eniten alppeja, tai sittenkin jättiläiskilpikonnan tapaamista. Sellaisen pitäisi asustaa Wienin eläintarhassa.
- Rantamöllötys (Lauttasaaren rannat, ah!)

Tällä hetkellä menossa on erityinen harvinaisuus - pari peräkkäistä vapaapäivää. Eilisen vapaapäiväni aloitin roudarinhommilla, autoin poikaystävää kantamaan tämän soittokamat keskustaan. Tarkoitus ei alunperin ollut raahata koskettimien jalustaa ja jonkinlaisen musiikkilaitteen sisältänyttä kangaskassia perille saakka. Pelkästään miehen raahaman koskettimiston kantaminen näyttää kuitenkin joka kerta niin tuskalliselta, etten mitenkään olisi voinut nakata loppuja kamoja tämän kannettavaksi tuntematta itseäni kehnoksi tyttöystäväksi.

Roudarinpestini päätyttyä kulutin aikaa haahuillen keskustassa ja poiketen aina sopivin väliajoin sisälle keskustan liikkeisiin (tämän tein siis vain paetakseni aurinkoa, en kolutakseni alennusmyyntijäämistöjä). Klo 16 aikoihin saavuin Espalle kuuntelemaan poikaystävän bändin keikkaa, jonka jäsenenä tämä soitti ensimmäistä kertaa. Kivaa kesämusiikkia suorassa auringonpaahteessa, istuin kuuntelemassa yhdellä lavan edustan penkeistä ja kirosin aurinkoa jolle yksi poltettu yläselkä on ilmeisesti liian vähän. Syytä ei tietenkään ole minussa, unohtaessani jälleen aurinkorasvan muualle kuin laukkuuni.

Keikan jälkeen vietimme iltaa miehen kavereiden kanssa Tervasaaressa. Loin ympäristötaidetta luomuolutpulloon, kuvasin muurahaisia ja nautiskelin karpalolonkeroa. Ihana kesä, ihana turhuus, ihana olemisen keveys! Yritin humalluttaa muurahaiset lonkerolla, mutta niiden askeleet horjuivat valitettavan vähän eikä kuolonuhrejakaan havaittu.

Kotiin päästyäni sovittelin mäkkiäni päivän ainoaan ei-syötävään/juotavaan hankintaan, Globe hopen läppärilaukkuun (jonka ostopäätökseen antoi inspiraation rakas työtoverini Sanna). Suoja läppärille onkin ollut hakusessa jo jonkin aikaa, kalliin kannettavan suojaaminen esim. huivilla ei ole kaikkein käytännöllisin vaihtoehto ja kun kuitenkin toivoisin voivani kuljettaa tätä uutta ystävääni mukana esimerkiksi kouluun syksyn tullen. En ole ollut kovin innostunut kauppojen maskuliinisesta laukkutarjonnasta, tämä kukkaisampi vaihtoehto sopii itselleni paljon paremmin!

Mainittakoon vielä loppuun opintopistemääräni hypänneen jossain vaiheessa kulunutta viikkoa 149 pisteestä 182 pisteeseen. Tämä tarkoittanee että olen viimein tutkinnonhakulomaketta vaille valmis teatteritaiteen kandi! Lähinnä olen ollut tästä helpottunut, kandin venähtäminen tämän pidemmälle olisi teilannut aika pahasti syksyn opintoni kun en olisikaan saanut osallistua haluamilleni maisterikursseille.

Mies on kuitenkin luvannut leipoa onnittelukakun, siinä lienee juhlaa tarpeeksi tälle mattimyöhäiselle!

Ilta Korjaamolla

Se tunne kun tajuaa olleensa räppikeikalla ja viihtyneensä!

Selitys (ja puolustus) löytyy miehen kavereista jotka soittavat tässä kyseisessä kokoonpanossa. Kyse oli siis Pyhimyksen levynjulkkarikeikasta Korjaamolla. Ihan mahdottoman viihdyttävä ilta ja hauskaa musaa! Jos suostun tätä kyseistä genreä kuuntelemaan niin jotain tällaista sen pitää sitten vähintäänkin olla.

Pikapäivitys

Todella hyviä asioita tällä hetkellä:

- Kognitiivisen psykologian tenttiosuudesta napsahti arvosanaksi 4, eli sama kuin neuro-osuudesta (jota en sitten kuitenkaan tullut uusineeksi ajanpuutteesta johtuen). Tämä on lähinnä suuri helpotus, viikko sitten näin koko yön unta jossa sain yhä uudestaan kuulla saaneeni tentistä arvosanaksi 2. Kyseinen uni oli oikeastaan ihan taidokas. Heräsin sen aikana yhä uudestaan unesta jossa olin saanut tentistä kakkosen jonka jälkeen menin aina tarkistamaan asiaa jolloin huomasin saaneeni taas saman kakkosen jonka jälkeen heräsin taas unesta ja sama toistui arviolta n. 10 kertaa.

- Postissa odottava uusi Macbook Pro. Läppäriasia siis hoitui nopeammin kuin uskoin, hyvä niin. Tuntuu että tarve kirjoittaa iskee aina silloin kun on pahin puute joko ajasta tai kun jokin muu homma kusee, kuten tällä kertaa tämä läppäriasia.

- TeaK:n kevään ja kesän yhteisten opintojen tarjonta ei ollut täysin toivoton, joten saanen viimeiset kandipisteeni kasaan varsin kivuttomasti kunhan vain onnistun tunkemaan itseni haluamilleni kursseille.

- The Arkin jäähyväiskeikka illalla Tavastialla. En ole koskaan ollut suurin fani, enkä totta puhuakseni ole kuunnellut kyseistä bändiä aikoihin, mutta keikkansa ovat aina olleet hurmaavia joten väliin en halunnut jättää. Lisäksi pisteitä nostavat keikkaseuralaiset, joiden näkemisestä on kulunut turhan pitkä aika.

- Vanhempien tuparilahjaksi antama leipäkone, joka tuottaa samanlaista hyvänolontunnetta kuin pyykkien peseminen. Pyykkiä pestessä tuntee tekevänsä ihan hurjana kotitöitä, vaikka pyykkien nakkaaminen koneeseen ja niiden nostaminen kuivumaan on melko pieni toimenpide. Sama homma leipäkoneen kanssa. Tuntee olevansa todella aikaansaava, kun voi sanoa leiponeensa taas tuoretta leipää, vaikka kaikki mitä vaaditaan on jauhojen nakkaaminen koneeseen ja leivän ottaminen koneesta ulos pari tuntia myöhemmin. Lisäksi itse leipä on osoittautunut erittäinkin syömäkelpoiseksi.

- Kämppäämme vaivannut kirjahyllyvaje on viimein hoidettu. Vaikka sängynalus tarjosikin oivallisen säilytysratkaisun hyllyjen loistaessa poissaolollaan, alkoi jo vähän nyppiä jokainen astmakohtaus jonka sain joutuessani etsimään tarvitsemiani kirjoja sängyn alle kerääntyneiden pölyvallien keskeltä. Nyt ovat kirjat siististi esillä hyllyissä ja lisäksi kämppä näyttää paljon paremmalta niiden kanssa.

- Ulkona on yhä useammin ihania auringonpaisteita!

(Olisin voinut jatkaa päivitystä tekemällä listan asioista, jotka eivät tällä hetkellä ole niin hyvin. Asia hoitunee kuitenkin toteamalla, että olen kohta istunut töissä 10 tuntia.)

Imogen Heap @ Tavastia

Tässä kohtaa ilmoitettakoon, että kirjoittaja on edelleen lumoutuneessa ja sitä kautta hehkutusalttiissa tilassa. Uskon kuitenkin sen olevan täysin luvallista ottaen huomioon, että hän on juuri todistanut yhtä parhaista näkemistään keikoista. Imogen Heapin eilinen keikka Tavastialla - niin kaunista!

En ole missään vaiheessa elämääni ollut varsinainen "fanittaja". Jos ei lasketa lapsuudenaikaista rakkauttani Aikakonetta kohtaan, en ole voinut sanoa erityisesti ihailevani montakaan musiikintekijää/bändiä. Imogenin musiikki on kuitenkin poikkeus tähän sääntöön. Löydettyäni viitisen vuotta sitten Frou Froun, ja sitä reittiä seuraten Imogenin oman tuotannon, olen säännöllisesti kuunnellut tätä yhtälailla hakiessani inspiraatiota kirjoittamiseen kuin halutessani vain kuulla jotain kaunista. Jokin Immin musiikin estetiikassa kohtaa oman kauneuskäsitykseni täysin. Oman kirjoittamiseni kautta tarkasteltuna Immin musiikista löytyy senkaltaista kauneutta, jota haluaisin tavoitella omissa teksteissäni (lähinnä sellaisesta sumuisen tarkasta tunnelma-/mielentilavinkkelistä tarkasteltuna).

Varsin onnekkaaksi voin siis sanoa tuntevani itseni, kun olen nyt vuoden sisällä nähnyt suosikkini kaksi kertaa livenä - ensin Ilosaarirockissa, nyt Tavastialla. Ilosaaressa keikan näkeminen nosti kyyneleet silmiin, sen verta hienolta tuntui tämän näkeminen lavalla. Tavastian keikka osottautui vielä paremmaksi. Sen lisäksi että olin aavistellut itse musiikin toimivan paremman pienemmässä klubitilassa kuin suurella festarilavalla, oli itse artisti Tavastialla hurmaavampi kuin aiemmin, kaikkine hassuine välispiikkeineen ja touhuamisineen. Tunnelma oli lämmin ja musiikki lumoavaa. Tällaisia keikkakokemuksia lisää minulle, kiitos! :)

Tässä vaiheessa katson paremmaksi vaieta, ennen kuin alan liiaksi muistuttaa sitä pikkutyttöä joka aikoinaan silmät kirkkaina kuunteli Aikakoneen kasetteja huoneessaan. Loppuun muutama youtube-kaappaus. Ensimmäinen uusimmalta levyltä, toinen taas Frou Froun kappale, johon aikoinaan rakastuin ensikuulemalta ja jonka kautta löysin myös Immin musiikin. Yksi iloisimmista yllätyksistä keikalla olikin tämän jälkimmäisen kappaleen kuuleminen livenä. Iloisia yllätyksiä elämä pullollaan. :)