lauantai 17. joulukuuta 2011

Kettuystäväiseni


Taistellessani tietäni töistä kotiin läpi tuulen ja sateen (ties kuinka monetta kertaa tälle "talvelle") tajusin, että olen tyystin unohtanut esitellä kuluneen vuoden ehdottomasti parhaan vaatehankintani. Tai täsmällisemmin, vaatteen jota ilman en voisi enää kuvitella eläväni.

Mitä vanhemmaksi olen tullut, sitä aremmaksi olen tullut kylmyyttä kohtaan. Päätin siis viimein hankkia itselleni kunnollisen takin. Sellaisen, jossa minun ei varmasti tarvitsisi palella ja joka olisi tarpeeksi laadukas kestääkseen käytössä vuosia. Vertailun jälkeen päädyin valitsemaan Fjällrävenin Greenland-parkan, osittain laadukkuutensa jo todistaneen, samalta merkiltä hankkimani Kajka-rinkan ansiosta.

Ja eipä ole muuten tarvinnut katua.

Alun perin en ajatellut uuden takkini kestävän enää kovemmilla pakkassäillä. Mutta koska pakkassäät ovat loistaneet poissaolollaan ja ulkona on saanut kohdata päivästä toiseen lähinnä tuulta/sadetta/räntää, on kettutakki ollut elementissään. Se tekee mitä lupaa, pitää kuivana ja lämpimänä niinäkin päivinä jolloin kaikkein viimeiseksi haluaisi astua ulkoilmaan. Näin ollen sen vaikutus myös henkiseen hyvinvointiin on ollut odottamattoman suuri. Surkeinkaan sää ei onnistu lannistamaan kun tietää joutuvansa kärsimään siitä edes hiukan vähemmän. (Tällä hetkellä olen myös melko varma että kettu kestää ne pakkassäätkin, ainakin jos alle laittaa tarpeeksi lämmintä kerrosta.)

Ihmiset, panostakaa hyvään ja laadukkaaseen takkiin! Hyvässä takissa eivät rahat mene harakoille. Korkeampi hinta kirpaisee vain hetken, kun tietää saaneensa ystävän vielä moniin tuleviinkin syyssateisiin ja talvikylmyyksiin.

Ei kommentteja: