Sushii!

Himo oli jälleen tyydytettävä ja koska 2v3kk-päivä on ehdottomasti tarpeeksi hyvä syy, kävimme iltasella testaamassa Lönnrotinkadulla sijaitsevan ravintola Koton sushitarjonnan. Kukkaro keveni (kuten sushin kanssa poikkeuksetta käy) mutta tulipahan koettua myös jotain minkä en uskonut ravintolasushin kohdalla olevan mahdollista - sain vatsani täyteen!

Sushin syömiseen ravintolassa pätevät tähänastisen kokemukseni pohjalta ainakin seuraavat seikat:
1. Älä mene syömään sushia nälkäisenä.
2. Jos kuitenkin menet syömään sushia nälkäisenä, syö pohjalle jokin alkuruoka. Sushi kun on mielestäni parhaimmillaan hitaasti nautiskeltuna, ei hätäisesti nälkään ahmittuna (tai köyhähköstä opiskelijanäkökulmasta tarkasteltuna: sushin syöminen nälkään on aivan liian tyyristä.)

Koton sushi ei tuottanut pettymystä (söimme molemmat lähinnä kalaa sisältäneet sushi-/sashimilajitelmat ja ekstrana muutamat californiamakirullat), mutta reissun varsinainen yllättäjä taisi olla tämä miehen tilaama munakoisoalkuruoka jota tämä varauksetta ylisti. Erityisesti tuo päällä ollut ruskea puuro sai kehuja. Itse söin noista yhden ja onnistuin paikantamaan maun tutun vivahteen ensin - mämmi! Ei siis ihme että en ihan samanlaisiin ylistyksiin puhjennut kuin mies. Vaikka pääsiäisenä olinkin se joka toi mämmirasian kotiin kaupasta (koska pidin ajatusta hauskana), mies oli se joka sen sisällön lopulta joutui syömään. Voin koskea mämmiin kerran vuodessa, läpällä. Tuo makuvivahde munakoisojen päällä siis selittänee miksi tämä alkuruoka miellytti itseäni vähemmän..

Olen nyt odottanut pari päivää kunnon sadekuuroa, mielellään ukkosen kera iltasella. Olen ollut salaa kateellinen kun muualla on ollut vaikka mitä myrskyjä ja muita, tännekin sellainen kiitos! Haluaisin kovasti tunnelmoida, fiilistellä kuinka hienoa on olla sisällä lämpimässä ja ehkä pelätä pikkuisen siinä sivussa..