sunnuntai 2. lokakuuta 2011

Lokakuun korkkau(k)s(et)

Eipä tullut lottovoittoa tällä(kään) kertaa. Itse asiassa rivimme onnistui välttämään jokaisen arvotuista numeroista lisänumeroita myöten, mikä olisi mielestäni jo lohdutuspalkinnon arvoinen suoritus!

Lauantai-ilta oli kuitenkin muilta osin onnistunut. Kokoonnuimme pienellä porukalla ex tempore viettämään aikaamme tänne Lauttasaareen. Aika kului nopeasti lautapelejä pelaillessa ja miehen Prahasta hankkimaa absinttilusikkaa testaillessa (jälkimmäisen pahaenteisestä kaiusta huolimatta ilta sujui hyvinkin rauhallisesti ja nätisti asuntoa tai toisiamme rikkomatta).


Toiselle testikierrokselleen pääsi myös huuto.netistä huutamani ja postin eilen perille kantama scrabble. Olen jo pitkään kytännyt kyseistä suosikkipeliäni huudosta tuloksetta. Pelin 30-40e hinta uutena on tuntunut liian kirpeältä ja valitettavasti huudettavaksi laitetut kappaleetkin ovat muistaneet arvonsa ja pysytelleet n. 20e tuntumassa. Viikko sitten päätin kuitenkin ottaa riskin bongattuani ilmoituksen 10e yksilöstä. Riskin siksi, että myyjä ei ollut vaivautunut laittamaan pelistä kuvaa saatikka kuvailemaan sen kuntoa muutoin kuin adjektiivilla "hyvä". Hutimahdollisuus oli siis melko suuri.

Riski oli kuitenkin ottamisen arvoinen. Kotiin saapui lähes uudenveroisessa kunnossa ollut peli, jonka käytöstä kieli ainoastaan hentoisesti rypistynyt ohjelehtinen. Peli näyttäisi olevan kunnossa myös siinä mielessä, että olen onnistunut voittamaan kaksi ensimmäistä sillä pelattua erää. Huippuhuuto siis! Minä sydän scrabble forever. (Tiedän että lautapelihuutoni herättävät varmasti suurta mielenkiintoa, mutta ensisijainen pointtini on ehkä kuitenkin yrittää välittää se hieno tunne jonka saa löydettyään jotain haluamaansa mukavasti kaupan hintoja halvemmalla.)



Illan aikana korkattiin myös pitkään hyllyssämme ensikäyttöään odottanut Qube-sarjan Älä epäröi. Kiitokset tämän pelin löytämisestä Anskulle ja Ollille, taannoin Kokkolassa pelattu erä ehti vakuuttaa minut täydellisesti tämän pelin viihdyttävyydestä ja lopulta onnistuimmekin bongaamaan oman kappaleemme Helsingin lautapelikaupasta. Pelin ideahan on kaikessa yksinkertaisuudessaan vastata kanssapelaajan korteista lukemiin kysymyksiin mahdollisimman nopeasti käyttämättä sanoja ei ja kyllä. Ihanan simppeli isommankin porukan illanviettoihin sopiva idea, jossa pärjääminen (eli korttien haaliminen) on yllättävän haasteellista. Onnistuin lopulta voittamaan tässäkin pelissä. Hah!



Palkinnoksi napsahti autokyyti keskustaan (ystävällisyyttäni huolin toki muun seurueen samaan kyytiin) sekä karpalolonkero William K:ssa, jonne seurueemme lopulta päätyi jatkamaan iltaa. Kiitokseni teille ystävät ihanat, lottoarvontahuti harmitti huomattavasti vähemmän tämän illan ansiosta!

5 kommenttia:

mad-sanna kirjoitti...

mäkin rrrrrrakastan lautapelejä :D varsinkin aliasta jos sattuu sellanen pari jonka kanssa yhteys pelaa :--D

Henna kirjoitti...

Oi, alias on myös aina toimiva vaihtoehto (ja puuttuu muuten vielä omista kokoelmista, ehkä otankin siitä seuraavan huutokyttäyskohteen)! :) Mun lautapelirakkaus roihahti tuossa joitakin vuosia sitten, nykyään pitää aina säännöllisesti kokoontua saman pöydän ääreen pelailemaan. Se on kuitenkin yksi hauskimpia tapoja kerätä tyyppejä yhteen, mukavan terve vaihtoehto myös kaikenlaiselle "ryyppää ja rellestä"-tyyppiselle toiminnalle. :DD

Anniina kirjoitti...

Uuuuuuuu! Olkaa hyvä inspiraatiosta Quben hankintaan! :) Oispas mukavaa pelata joskus iiiisolla sakilla just tota tai Aliasta. :)

Henna kirjoitti...

Ansku, todellakin! :) Muutenkin olisi mukavaa taas pian nähdä tuttuja iiiisolla porukalla jossain päin Suomea, sellaisia kohtaamisia on ollut viime vuosina ihan liian vähän..!

lintu kirjoitti...

kystaor.