Kuten aiempinakin vuosina, tälläkin kertaa jouluvalmistelut jäivät aivan viimeisille hetkille. Lahjat tuli ostettua kahtena aattoa edeltäneenä päivänä ja eilinen aatonaattoilta töiden jälkeen kului paketoiden/leipoen pipareita/koristellen pipareita. Joulukorttien kanssa olin sentään tehokas - askartelin kortit lähes alusta loppuun työpäivän aikana (ei kerrota pomolle)!
Tarkoitukseni ei alunperin ollut ostaa lahjoja, mutta lopulta innostuin ja ostin lahjat koko perheelle sekä muutamille ystäville (suurin osa ystäväporukasta tuntuu tänä jouluna olevan jossain ihan muualla kuin Suomessa, joten sen puoleen lahjoja ei tarvinnut paljoa miettiä). Lahjojen antaminen on ehdottomasti joulun parhaita juttuja. Niiden saaminenkin on toki mukavaa, mutta jää silti kakkoseksi. Lahjojenhankintainnostustani voisin silti yrittää ennakoida ensi vuonna, jotta sopivien lahjojen keksiminen ei työkiireiden ohella tuottaisi ylimääräistä stressiä.
Alla ote piparipossutehtaamme aikaansaannoksista. Possupiparit (ja ennen kaikkea niiden koristeleminen) on kuulunut perinteisiini jo useana vuonna, ja olen onnistunut vetämään myös miehen mukaan hommaan. Koristelemme kummatkin possuista osamme ja kummankin taiteilemia possuja matkaa edelleen molempien perheiden aattojuhlintoihin.
Koska emme vietä mieheni kanssa joulua samassa osoitteessa, avasimme toistemme lahjat vuorokauden vaihduttua aatoksi viime yönä. Itse olin hankkinut miehelle lahjakortin DocPoint-dokumenttielokuvafestivaaleille (tämä kun ahnehtii dokumentteja koneeltaan lähes päivittäin), mutta oma lahjani jäi kyllä helposti toiseksi miehen minulle hankkiman lahjan rinnalla. Ilmeisesti uudelleen syttynyt rakkauteni täälläkin esittelemääni Karhuherra Paddingtonia kohtaan on ollut hyvinkin nähtävillä viime aikoina, sillä paketista kuoriutui esiin alla näkyvä ihana (ja suuri) karvainen nallekaveri. Oma Karhuherra Paddington! Saa syyttää lapselliseksi, mutta enpä olisi parempaa lahjaa osannut keksiä. :)
Tänään matkustin sitten joulun viettoon tänne Kokkolan kotimaisemiin. Ilta on kulunut odotetun rauhallisesti kinkkua natustaen, lahjoja availlen sekä ihmetellen sedän ja isän iPadeja. (Olen ehkä helposti aivopestävissä, mutta ennakkoon paljon epäilystä herättänyt laite ei käytännössä vaikuttanutkaan ihan turhalta kapistukselta.)
Edessä vielä viisi päivää kotona löhöilyä. Olen päättänyt ottaa tämän pienen joululomani täysin levon kannalta, ei haittaa vaikken koko aikana nousisi sohvalta tekemään mitään! Rehkiä ehtii sitten taas Helsingissä..
Lämmintä joulua kaikille! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti